torstai 27. huhtikuuta 2017

Ystäväkirja



Muistatteko vielä lapsuudesta ystäväkirjat? Meillä niitä kutsuttiin slämäreiksi! Ne laitettiin kiertämään kavereiden kesken ja niissä oleviin kysymyksiin vastattiin ja saatettiin sinne kirjoittaa runoja ja piirtää pieniä kuviakin! Blogeissa on pyörinyt nyt ystäväkirja, jossa samalla tavalla vastaillaan kysymyksiin. Itse nappasin ystäväkirja -haasteen Nannilta, Krisseltä ja Heliltä

Tässä minun vastaukseni:


Nimeni on...

Marika Hellin. Toinen nimeni on suvussa kulkeva ja vaikka lapsena inhosin sitä, on se minusta nykyään aika ihana. 

Jotkut kutsuvat minua...

Äipäksi, äipsyldiiniksi, siskoksi, tyttäreksi, kuopukseksi, muruksi, rakkaaksi, kullaksi, vaimoksi ja onpa tuo isähenkilö joskus kutsunut vitsillä henkilökunnaksikin. Kieltämättä joskus on hieman henkilökuntamainen olokin ;)

Olen syntynyt...

Helsingin Kätilö-opistolla Sofianlehdossa.

Pienenä olin ihan varma, että minusta tulee...

6 -vuotiaana ajattelin, että musta tulee lentoemäntä ja 12 lapsen äiti. Enpä tuolloin tiennyt paljoakaan tulevaisuudestani. Ylä-asteikäisenä ajattelin, että musta tulee pappi. Kai mä oon sillon jo hoksannut olevani empaattinen kuuntelija ja mulla on halu auttaa niitä heikoimpia? Ihan vakavissaan, mä olisin oikeesti ihan loistava "uhri" jollekin kiihkolahkolle :D

Mutta minusta tulikin...

Lähihoitaja, apteekin täti ja vanhustyön opiskelija.

Kolme parasta piirrettä minussa...

Tunnollisuus, aitous ja herkkyys.




Kaupunki...

Helsinki. Stadi. Siellä on aina sellainen olo, että sinne mä kuulun. Toinen rakas kaupunki on varmasti Merikarvia, koska siellä on eräs niin rakas pieni mökki <3

Biisi...

Ei mikään tietty. Kotimainen joku iskelmä tai poppi on se mun juttu (kuten ehkä voi päätellä siitä, että olen maininnut käyneeni lähiaikoina Tauskin ja Juha Tapion keikoilla) Nyt on kyllä tullut kuunneltua kaikkein eniten radiota ja olen varsin ihastunut Loopiin!

Juoma...

Kylmä Pepsi max tai ananas light. Malibu jäillä. Happy Joe.



Sarja...

En seuraa oikein mitään sarjaa. Olis tosi monta mistä tykkäisin, mutta niiden seuraaminen tyssää siihen, etten koskaan muista minä päivänä ja mihin kellonaikaan seuraava jakso tulee. Enkä koe olevani mitenkään erityisen huonomuistinen, joten olen ajatellut, ettei se ohjelma ole ehkä minulle niiiin tärkeä, kun en vaivaudu painamaan sen näytösaikaa tai edes esityskanavaa mieleeni. Nyt päätin yrittää pysyä mukana Vain Elämää -kaudella :)

Kosmetiikkatuote...

Onko huulirasva kosmetiikkaa? Olen nimittäin "koukussa" huulirasvaan ja lisään sitä vähän väliä ja aina illalla viimeiseksi nukkumaanmennessä. Hiuslakka on varmaan toinen, koska mulla on luonnonkiharat ja kuivat hiukset, jotka hapsottaa ja kihartuu ihan liikaa luonnontilassa. (Naama)rasvakin on tosi tärkeä, koska pesun jälkeen ihoa oikein kiristää jos ei heti laita rasvakerrosta pintaan.

Sovellus...

Insta! Se on vaan niin kiva! 




Instagrammaaja...

Mulla on tosi monta sellaista iiiiik, ihana -tiliä, joita seuraan ja käyn tykkäämässä ihan jokaisesta kuvasta! Ja olen huomannut, että lempparit vaihtelee ja aina välillä tykkään minimalistisista, värittömistä ja selkeistä kuvista ja toisinaan, niin kuin nyt, sellaisista missä näkyy elämä.

Tässä muutama tän hetken ihaninta:

punainen.pihlaja
kauppalan_akka
metelinmaki
kaneliajakardemummaa
pompelin
rautatielaistalo

Sitten oma lukunsa on ihanat, ihanat ompelu/käsityötilit:

ripaus.tunnelmaa
olipa_kerran_ompelukone
hommahuone
hannakatrie
ebbaetolga
paapiidesign
nauravanappi


lisäksi seuraan yrityksiä mm.

tuiaskeramiikka
unelmientalojakoti
kotivinkki
korsonasemanpuoti
sisustusliikedreams
harjunpaperi
bypias
lumoanstories


Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen...

Nukkuisin, leipoisin, lukisin ja raivaisin taloa. 




Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifysta...

Tuntemattomia käsitteitä molemmat. En juurikaan käytä alkoholia, varsinkaan kotona istuskellessa, vaan mieluummin tartun lasilliseen light colaa.  Spotifyn ihanuutta en ymmärrä ollenkaan, mutta YouTubesta kuuntelen musiikkia. Yleensä aina kotimaista. Mun nuoruuden kuunnelluimmat bändit oli Dingo, Apulanta ja Tehosekotin ja edelleen niistä tulee nostalgiaviboja :)

Pakkaan mukaan matkalle...

Hammasharjan, puhelimen ja puhelimen laturin. Ne on aika ykköset :D 


Mitä teet kotona, kun kukaan ei näe...

Siivoan. Ihan oikeesti. Jos ja kun on kerta pakko siivota, niin mieluiten teen sen yksin ja ilman häiriötekijöitä. Yksin ollessa otan myös eniten kuvia instaan. Helposti saatan myös istua vaan sohvalla ja rapsutella koiraa ja tuijotella ikkunasta pihalle. Tarvitsen tosi paljon "omaa" aikaa ja hiljaisuutta jaksaakseni.

Viimeisin sisustusostokseni...

Olohuoneen vanha pitkä naulakko ja ruokailutilan tapetti.

Paras tapa tuhlata 50€...

Nyt tuli ekana mieleen eräs nimenltämainitsematon Antti Tuiskun biisi...siinä lauletaan että kadut on loskaiset ja lapsi tarvii gore-tex kengät :D  Eli aika usein ne "ylimääräiset" menee lasten tarpeisiin, kun tyypit kasvaa vauhdilla ulos vaatteistaan ja kengistään. Mielelläni tuhlaisin silloin tällöin viisikymppisen ihan itseeni eli uusiin tissiliivitoppeihin, legginsseihin ja meikkeihin :P Niitä mulla kuluu eniten. Tai sitten nettikangasputiikkiin <3

Ohjenuorani elämässäni... 

Ei mulla ole mitään yksinkertaista ohjenuoraa.
-Trust the timing of your life.




Haluaisin haastaa kaikki blogia pitävät ystäväni vastaamaan tähän ystäväkirjaan! Olisi kivaa päästä lukemaan teidän vastauksia! <3 






tiistai 25. huhtikuuta 2017

Tapettirakkautta

Heippa pitkästä aikaa! Täällä on pidellyt kiirettä, mutta tällä kertaa se on ollut pääsääntöisesti mukavaa ja sellaista kihisevän kivaa kiirettä. 


Ollaan laiteltu kotona nurkkia kuntoon, kesähuone sai vähän uutta pintaa ja ovea, mutta siitä sitten joku toinen kerta. Nyt pääsette kurkkaamaan meidän uudistuneeseen ruokailutilaan!



 


 Muutama tunti siinä meni. Ei tapetin valinnassa, vaan itse tapetoimisessa. Valinta kävi nimittäin minuutissa.  


 


Ette ehkä arvanneet, mutta  tämän romanttisen tapetin valitsi isähenkilö! 

 
 


Samalla keittiön puusohva muutti ruokailutilaan ja ruokailutilan lipasto keittiöön. 
Ruokailutilasta tuli ihanan avara ja valoisa! 

 
 


 


Reilu viikko ollaan nyt tätä tapettia ja uutta järjestystä katseltu eikä ole kyllä kaduttanut tippaakaan! 

 
 


Mitäs tykkäätte? Hitti vai huti? 


 

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Juustosarvet



Täällä on leivottu juustosarvia ja savuporosarvia pääsiäisen kahvipöytään. 
Nämä on kivan helppoja valmistaa ja aineksetkin löytyy useimmiten valmiiksi kaapista. 


JUUSTOSARVET 
(12-16 sarvea) 

2 tl leivinjauhetta
4 dl (gluteenittomia) jauhoja
0,5 tl suolaa
2 dl juustoraastetta
50 g pehmeää voita
2 dl kermaviiliä

Täytteeksi esim. juustoa, kinkkua, savukalaa.

Voiteluun kananmuna. 


: Sekoita jauho, leivinjauhe ja suola kulhossa. Lisää juustoraaste ja nypi pehmeä voi sekaan. Lisää lopuksi kermaviili ja työstä tasaiseksi massaksi. Jauhota leivonta-alusta ja jaa taikinapallo kahteen osaan. Kauli molemmat taikinapallot ohuiksi ympyrän muotoisiksi lätyiksi ja jaa kumpikin 6-8 osaan. Minä tein näistä aika pieniä ja jaoin taikinan kahdeksaan osaan eli sain 16 sarvea ja sopivasti kaksi pellillistä.


 


Ripottele täytettä jokaiseen osaan. 
Minä laitoin toisiin savupororouhetta, johon lisäsin vähän kananmunaa sitomaan täytettä
 ja toisiin rullasin puolitetun sulatejuustosiivun.  

Täytteissä vain mielikuvitus (ja jääkaapin sisältö) on rajana! 


 


Voitele pinta kananmunalla ja lisää halutessasi esim. juustoraastetta tai seesaminsiemeniä. 
Paista uunin keskitasossa 200 -asteessa n. 10-15 minuuttia kunnes pinta on kauniin ruskea. 


 


 Minä "merkkasin" juustotäytteiset sarvet seesaminsiemenillä ja savuporotäytteiset juustoraasteella. 


 


Nämä maistuvat niin kahvipöydässä kuin iltapalana tai keittoruuan kanssa tarjoiltuina.  


Nyt kaappaan lapset mukaan ja lähden pihalle ja kesähuone -projektin kimppuun! 



Rentoa ja rauhallista pääsiäisen aikaa!






maanantai 10. huhtikuuta 2017

Viikonloppu ja palmusunnuntai ❤

Pieni kuulumisten päivitys lienee paikallaan pitkästä aikaa! Ainakin itsestä tuntuu, etten ole kirjoittanut tänne sataan vuoteen mitään :P Eipä sillä, ei meille mitään ihmeellistä kyllä kuulukaan. 



Lauantaina meillä kävi päiväkahvi -vieraita ja minä askartelin lasten kanssa palmusunnuntaiksi pajunkissaoksia. Lapset lähtivät mummolaan yökylään ja me isähenkilön kanssa karattiin viettämään iltaa Tauskin keikalle. Livemusiikki on vaan ❤❤!!


 

 Eilen meiltä sitten lähti niin söpönen noita virpomisoksien kanssa liikenteeseen! ❤ Aika ison palkankin sai, vaikkei kovin monen oven takana käynytkään. Lähinnä muutaman koulukaverin luona ja tietysti isovanhempien.

Minä ruukutin edellisviikonloppuna tuliaisiksi saamiani orvokkeja, mutta en uskaltanut vielä laittaa niitä pihalle. Tuolla ne kuistin ikkunalautoja somistaa, kunnes yöt lämpenevät kunnolla! Siellä alkaa pian olla vähän tungosta narsissien kanssa, joten hopi hopi kevät!

 
 


Meillä oli tarkoitus aloittaa mökkikausi pääsiäisenä, mutta koska edelleen luvataan yöpakkasia, niin taitaa mökkireissu siirtyä tänä vuonna toukokuun puolelle. Vähän kyllä harmittaa, koska mulla ei ole mahdollisuuksia pitkiin viikonloppuihin ennen kesälomaa ja pitkien mökkimatkojen takia lyhyt viikonloppu on vaan kovin...no, lyhyt. 

 Mutta ohjelmaa meiltä ei tule silti puuttumaan pääsiäisenä, sillä aiotaan ryhtyä laittamaan kesähuonetta kuntoon! Parina viikonloppuna ollaan jo grillailtu siellä kesähuoneen kaaoksen keskellä, mutta olispa kiva päästä juhlimaan vappua sinne ja syödäkin ulkosalla. Mulla on melkoiset visiot millaiseksi kesähuoneen haluan, enää puuttuukin vain toteutus!

 


 
Mulla alkoi tosiaan tänään työharjoittelu ja vaikka ekat päivät uudessa paikassa ja uusien ihmisten ja käytäntöjen keskellä on väsyttäviä, niin ainakin ekan päivän jälkeen olo on ollut lähinnä innostunut! Voi miten ikävä mulla onkaan ollut vanhainkodin maailmaan!


 


Ilta on mennyt aika pitkälti nyt sohvalla, koska sain alaselän kivasti jumiin eilen pihaa haravoidessa. 
Mikä siinä onkin, ettei koskaan keväällä osaa aloittaa silleen hiljakseen? Pakko heti tunti tolkulla haravoida kädet rakkuloille ja selkä juntturaan, heh. No ensi viikonloppuna jatkuu kevätraivaus kukkapenkkien ja kesähuoneen kimpussa!


 


Mutta nyt lähden koiran kanssa lenkille verryttelemään selkää, ei passaa jäädä paikoilleen makoilemaan pitkäksi aikaa tai jumi vaan pahenee. 

Kivaa alkanutta pääsiäisviikkoa teille kaikille!



sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Viikonlopun listaus


Minä rakastan kaikenlaisia listoja ja kalenterimuistiinpanojen kirjoittamista.



 
Kauppalistaa rustaan aina antaumuksella ja kuitenkin siitä joko a) unohtuu jotain tai b) koko lista unohtuu keittiön pöydälle. Minulla on myös puhelimessa jatkuvasti päivittyvä lista, mitä pitää muistaa ottaa vuoden ensimmäiselle mökkireissulle mukaan. Kirjoitan listaa tekemättömistä kouluhommista ja viivaan yli jo tehdyt jutut. 
Varsinkin kaikki käsin kirjoitetut listat on ihania! 
Tarttisinkin seuraavaksi kalenteriksi sellaisen, jossa on paljon tyhjiä tekstisivuja kaikille mun listoille!




Tässä teille lista mun kuluneesta viikonlopusta:

Tänä viikonloppuna minä:

- Sain kukkia isähenkilöltä vuosipäivän johdosta.
- Söin gluteenittoman salami-ananaspizzan (ja se oli niin hyvää!!)
- Söin kaksi närästyslääkettä.
- Murjotin, kun lauantain suunnitelmat peruuntuivat, koska joku ehti ostoksille meitä ennen.
- Neuvottelin isähenkilön kanssa ja päästiin, kai, yhteiseen päätökseen.
- Söin pitkästä aikaa perus sipsejä ja kermaviilidippiä ja sain mahani kipeäksi. Pitäis pysytellä juustonaksuissa vissiin :P
- Katsoin liian monta murha -ohjelmaa Friiltä. 
- Katsoin myös perheen kanssa Sohvaperunat ja kaksi BumtsiBum -jaksoa.
- Huomasin varpaankynsien kynsilakkojen rapistuneen, mutten muistanut poistaa niitä.
- Kävin saunassa kolme kertaa.
- Imuroin ja moppasin.
- Kävin kolme kertaa lenkillä.
- Ostin kilon irtokarkkia Filmtownista. OIKEESTI.
- Luin tosi tosi pitkästä aikaa paperiversion Ilta-Sanomista.
- Heräsin isähenkilön kuorsaamiseen molempina öinä.
- Nukuin pitkään.
- Harkitsin hiusten leikkaamista ja puolivakavissani mietin otsatukkaakin. 
- Kävin uimahallissa.
- Suunnittelin isähenkilön kanssa kevään ja kesän projekteja...kesähuoneen kunnostusta ja portaikon remontin loppuunviemistä. 
- Haaveilin lämpimämmästä säästä, uudesta sohvasta, puhtaista ikkunoista, siivoojan palkkaamisesta ja päivätyöstä.
- Aloin jännittämään viikon päästä alkavaa työharjoittelua.
- Luin ensi viikon tenttiin viisi minuuttia. 
- Luin blogeja. 
- Leivoin leipää, johon tulee juustoraastetta ja harmittelin, etten itse voinut sitä syödä. 
- Päätin aloittaa limulakon heti kun talon kaikki limupullot on tyhjät. 
- Saatiin vieraita ja grillattiin. 
- Siivosin lastenhuoneen yhdessä lasten kanssa.
- Pesin 5 koneellista pyykkiä.
- Puhuin puhelimessa (!!!) äitini ja veljeni kanssa. 




Ihan liian nopsaan meni viikonloppu!


 


Miltä teidän viikonlopun listanne näyttäisi? 
Onko teillä tapana kirjoitella listoja?

 

torstai 30. maaliskuuta 2017

Maaliskuun ompelut, ompeluhaaste


Tämän postauksen nimi voisi hyvin olla: Jyväskylän Kangaskaupan ostokset vaatteiksi... No on tässä toki muitakin ja osa tuolta JKK:lta ostetuista kankaista odottaa vielä inspistä ompelupöydällä.

Törkeästi aloitin lomaviikolla ostetun kangaspinon tuhoamisen itsestäni. Tein ennen tuota lomaa ostoslistan nettikaupan tarjonnan pohjalta, mutta lopulta ostin vain yhden listassa olleen kankaan ja kaikki muut oli heräteostoksia. Kuten tämäkin. Nettikaupan kuvassa tämä ei säväyttänyt yhtään, mutta kun näin pakan, tiesin että siitä lähtee pala mukaani.


 


Tätä varten myös ostin viimeisimmän naisten Ottobren, koska halusin kokeilla tätä mekkokaavaa. Pääsääntöisesti suosin itselläni raglan -hihaa tai perhoshihaa, mutta tämä on kyllä ihan kiva! 


 


Hempeän vaaleanpunaiset kirsikankukat vei sydämeni <3  Ja kyllä mä näkisin tämän mekon päälläni kesällä, vaaleanpunaisten tennareiden tai ballerinojen kanssa


 


Pahoittelut likaisesta peilistä. Tuossa peilin alla on koiran lelukori ja tuo peilin alareuna on aina ihan kuolapärskeissä...


 


Nämä pipot ompelin arpajaisvoitoiksi luokkamme järjestämään ulkoilutapahtumaan. 
Kaikki eri kokoisia ja eri mallisia. 
Osassa on sivusaumat, osassa takasauma, ja kaikki on vuoritettuja.


 


Ompelin pojalle t-paidan tuosta yläkuvassakin näkyvästä karkki-trikoosta.
 Tai oikeammin karkkikauppa -trikoosta. Tässä on kivan raikkaat värit! Kangas on tilattu Verson Puodista.

 


Tyttö valitsi itselleen tätä trikoota Jyväskylän Kangaskaupasta ja täytyy myöntää, että on kyllä sööttiä! Tunika siitä piti tulla, mutta pätkäisin helman pois, koska se näytti ihan liikaa yöpaidalta :D 


 


Tästä ehdin jopa nappaamaan sovituskuvan. 




Isähenkilö valitsi tällaisen traktori -trikoon aika hurjassa värissä. Ei sopisi mun kalpeaan ihonväriin, mutta herkästi ruskettuvalla miehellä kyllä toimii. Paita meni suoraan päälle valmistuttuaan ja on aina joko likaisena pyykkikorissa tai märkänä narulla. Eli ilmeisen mieluinen. Tuolla ompsussa oottelee toinenkin miehen valkkaama trikoo, mutta ihan ensin täytyy teroittaa ja kiristää mun kangassakset.


 


Tästä tuli mun mielestä tosi ihana! Tämäkin kangas on Verson puodista tilattu. Tein siihen astetta pidemmän helman, ettei selkä vilku ja muutenkin kasvunvaraa tuli niin, että toivottavasti tämä mahtuu pojan päälle vielä kesän lopullakin. 




Joskus perus on vaan paras!

Ja hei. Kuha ompelin! 

 


Tästä PaaPiin trikoosta tein jo VIIME KUUSSA pojalle lippapipon ja tuubihuivin, mutta sitä jäi vielä yhden paidan etukappaleen verran, joten se pääsi mukaan "lisää teeppareita kesäksi" -projektiin. 




Pääntielle ompelin vain rullautuvan trikoosoiron. 
Tuli ihan hauska yksityiskohta muuten niin tavis paitaan. 




Pahoittelut vähäisistä sovituskuvista, kuvanlaadusta ja silittämättömistä vaatteista, jotka on aseteltu huonosti ja aivan vinkuralleen. Mä oon ehkä parempi suunnittelussa, kuin jälkitöissä.



 


Ihan hyvä ompelusaldo maaliskuulle! Jospa sitä huhtikuussa rohkaistuisi ompelemaan vielä astetta kesäisempiä vaatteita ja loppuisi vihdoin tämä pipotehtailu? Mulla olisi ainakin toppien ja parin hameen mentävä kolo vaatekaapissa :) 




tiistai 28. maaliskuuta 2017

Pajunkissoja ja aurinkoa


Meillä oli eilen illalla ihan kunnon myrsky! Satuttiin lähtemään koiran kanssa iltalenkille juuri, kun tuuli alkoi yltyä. Tuolla sitten kuljettiin väistellen puista lenteleviä katkenneita oksia! Kotona valot räpsyi ja puoli yötä kuuntelin lähteekö meidän peltikatto ihan todella lentoon vai kuulostiko se vain siltä. 

Aamu alkoi kuitenkin aurinkoisena ja kattokin on vielä paikoillaan, vaikka vieläkin tuulee melko kovaa. Mitään isompia vahinkojakaan ei näkynyt käyneen kun aamulenkillä kylällä kävelin, näin vain muutamia katkenneita oksia ja kaatuneita roska-astioita.


 


Toissailtana lenkkipolun varrelta löytyi isot pajupensaat täynnä pieniä valkoisia pajunkissoja. 
Harmittelin ääneen siinä, ettei tullut saksia tai puukkoa mukaan, sillä olisin halunnut muutaman oksan heti matkaan. Isähenkilö hyppäsi ojan yli puskien luokse sai katkaistua muutaman oksan käsineen ja sain kuin sainkin vaasiin ihanan kimpun oksia! Mun sankari <3


 


Eilen kaivelin vintistä pääsiäiskoristeet esiin ja laitoin pajunoksille roikkumaan muutaman pastellivärisen koristemunan. Tyttö kiljui riemusta koulusta tultuaan ja olisi halunnut ripustella heti kaikki löytämäni koristeet oksille ja ympäri taloa :D Salamana se pyyhälsi muovipussin ja saksien kanssa ulos hakemaan omia oksia ja lopputuloksena meillä on nyt kolme oksakimppua, joissa kaikissa on (mun makuun vähän liikaa) koristeita. 


 


Vintistä löytyi myös avaamaton pussi rairuohon siemeniä, mutta epäilen ettei ne lähde itämään enää oltuaan pakkasessa talven yli. Pitää seuraavalla kauppareissulla ostaa muutama uusi pussi innokkaille kylväjille. 


 


Tämä kevään valo on jotain niin kaunista ja herkkää! 
Sellaista keijupölyä ja ilmassa väreilee samalla lupaus kesästä!


 


Tästä tuli nyt tällainen kevyempi postaus, kun edellinen meni tarkoittamattani matalapaineen puolelle. 

Tarkoitukseni ei ollut saavuttaa näin suurta huomiota niistä parista kohdasta, taikka hakea myötätuntoa. Vain ymmärrystä, ettei kaikki asiat välttämättä ole silmin havaittavissa. Vaikka asiat ovat nyt hyvin, ei tarkoita, että ne olisi aina olleet hyvin tai ihminen olisi saanut syntymälahjanaan auvoisen elämän, syntynyt kultalusikka suussa täydellisine geeneineen. Vaikka aina itse tekisit oikein ja oikeita valintoja, voi silti tapahtua ikäviä seikkoja, jotka johtavat asiasta toiseen ja kolmanteen. Elämä vaan ei ole niin mustavalkoista. Joihinkin asioihin pystyy itse vaikuttamaan, vaan ei kaikkiin. Omilla ponnisteluillaan voi kuitenkin yrittää kääntää sitä kelkkaa, eikä sitä savista polkua ole pakko jäädä polkemaan. Uskon siihen, että kaikella on tarkoitus eikä mikään ole sattumaa tai tapahdu vahingossa. Jokaisella on oma polkunsa tallattavana ja sillä on merkitys. 

Kiitos kaikille edelliseen postaukseen kannustavasti ja rohkaisevasti kommentoineille <3 
Luin ne kaikki hyvin liikuttuneena ja kiitollisena. Te olette kultaa <3