Joskus saa...

...vähän hassutella. Ei se pukeutuminen ole niin vakava asia. Ainakaan viikonloppuna.

Ompelin tästä superkauniin värisestä Verson puodin Tuutit-trikoosta itselleni leggarit. Yksivärisen yläosan kanssa puettuna kuosi ei riitele tai pomppaa liikaa silmään. Mun vaatekaappi alkoi juuri huutamaan mustaa tunikamekkoa, hehh.

Ja kyllä mä ihan ajattelin näitä käyttää muuallakin kuin kotona, vaikka siis tämä vaaleanpunainen väri ei välttämättä ole kovin hoikistava tai eduksi mun kinkuille.

 

Jotain epäonnea on nyt kyllä liikkeellä, kun multa katkesi viimeinenkin kaksoisneula ja saumurin neulat pitäisi vaihtaa terävämpiin. Ihan uusi juttu mulle ja harjoittelun paikka siis. Mutta ei kai se voi kovin vaikeaa olla, eihän? Olen vaan vitkutellut vaihtoa ihan liian pitkään ja nyt se kostautui; neulat teki reikiä housujen saumoihin, plaah, joten jouduin vahvistamaan (ja kaventamaan, iiiik! Mahaa voi vetää sisään, mutta entä pohkeita?) saumat vielä ompelukoneella. 

 

Nyt meikä toivottelee kaikille kivaa (ja pliis, sateetonta!) viikonloppua! Meillä pidetään huomenna pienimuotoiset pihajuhlat perhepiirissä grillailun ja chillailun merkeissä. Niin mukavaa pitkästä aikaa! 

 

Hei hei helteetön heinäkuu!

 

Nyt täytyy sanoa, ettei tehnyt yhtään mieli kirjoittaa tätä postausta. Että heinäkuun positiiviset, just.
Aika korkealta tiputtiin tämän heinäkuun osalta. Suunnitelmat on heittäneet häränpyllyä lomajuttujen osalta ja muutenkin kaikki "kesätoiminta" on jäänyt aika minimiin jatkuvan sateen takia. On tässä kuussa ollut toki hyviäkin hetkiä; loma on aina lomaa ja perheen yhteistä aikaa.

Tässä siis kuluneen kuukauden aikana listaamiani positiivisia juttuja;

- Kuun alun pari hellepäivää mökillä ja rannalla oleilu. Parasta. Ehdottomasti.

- Isähenkilön loma. Huippua olla yhdessä! (pakko jupista, että olisi se voinut olla pidempikin...)

- Tieto pääsystä opiskelemaan. (Positiivista kai? Vaikka tuleva jännittääkin kovasti ja pitkään harkitsin 
opiskelupaikan vastaanottamista. Vieläkin epäilyttää.)



- Kesäopintojen viimeinenkin kunnialla palautettu tehtävä.

- Mökillä vietetyt päivät.
 

- Blogitreffit ja sen tuomat uudet ystävät.

- Happy Joe.

- Pussailu.

- Remontin eteneminen. Vaikka se etenee hitaasti, niin se etenee.

- Leffassa käynti lasten kanssa. Apua, meillä on jo niin isot lapset, että ne voi viedä elokuviin!

- Kun Suuttuja nukkua posottaa yhteentoista saakka aamulla ja herätessään pyytää pullaa
aamiaiseksi.



- Kiva extempore -kylpyläreissu.



- Mansikat ja kinuskikastike.

- Lasten kanssa kuumassa saunassa syöty mehujätski. (ja Ikean euron maksaneet jätskimuotit!)


- Pihalla kukkivat pionit.


- Poikaset. Kotipihalla on poikaset harakalla, tikalla ja västäräkillä. Mökillä rastaalla ja rusakolla. Suloista <3


- Lapsen lämpimät varpaat omia vasten yhteisen fleecepeiton alla sohvannurkassa.


- Ystävät.


- Retket! Eväät kassiin ja milloin minnekin, niin hauskaa!


- Blogitreffit vol.2! Ja edelleen ne ystävät, naiset, vertaistuki <3


- Äitini muutto tuohon kilometrin päähän meistä.


- Juustonaksut.

Just nyt ei tullut muuta mieleen. Tai tulis kai, mutta keskityn synkistelyyn, kun se tuntuu juuri nyt istuvan paremmin mielenmaisemaan.


Nyt kaivan suklaakipon esiin ja ryhdyn odottamaan kivaa elokuuta. Sen olis parempi olla hyvä.

Blogitreffit

Tämä on ollut poikkeuksellinen kuukausi, eikä pelkästään säiden suhteen. Meillä oli nimittäin eilen jo toiset blogitreffit tälle kuulle! Silloin ensimmäinen päivä heinäkuuta tavattiin Fransmannin terassilla ja nyt Sisustan ja unelmoin -blogin Jessican kotona.

Ja ai vitsit miten nätti koti Jessicalla on. Minä niin ihailen sellaista sommittelutaitoa ja värien yhdistämistä ja niitä molempia Jessicalta löytyy. Plus sen tsiljoona kaunista esinettä ja asiaa!

Me saavuttiin kimppakyydillä Kotoisaa arkea-blogin Helin kanssa ja jotenkin eksyttiin terassin ja takaoven kautta lopulta sisälle. Mutta oikeaan paikkaan kuitenkin! Olisihan nimittäin naapuri ollut ihmeissään, kun takapihan avoimesta ovesta olisi pamahtanut sisään kaksi naista kuohuviinin ja leipomusten kanssa, hehhee.

Jessican takapiha oli muuten ihana! Katsokaa nyt!

 

 

Sääkin suosi taas (tää on joku tilastollinen ihme!) ja päästiin kilistelemään pihalle kuoharin kanssa.

 

Meillä on tapana aina alkuun kierrellä kuvaamassa ja ihastelemassa kunkin bloggarin kotia. Ja ollaanpa me saatettu pari hyvää ideanpoikasta varastaakin joskus. Kysellään mistä mikäkin esine on ostettu tai miten tuunattu. Nyt meille paljastui, että tuollainen nätti käkkyräoksa -koriste, on niinkin tuttu, kuin lumipalloheisin kuivunut oksa! Kuinka hienoa!

Tämän idean minä niin nappaan Jessicalta! Mun on ihan ihan pakko saada tällaiset seinäkoukkuun ripustettavat vaasit! 

Ja miten toi rottinki näyttääkin niin kivalta taas pitkästä aikaa!? Niinkun mä oon pyrkinyt pikkuhiljaa kaikesta ruskeasta eroon, niin nyt taas kolahti kyllä ihan täysillä.

 

Mutta pääpaino näillä treffeillä on kuitenkin, tietenkin,  ystävät ja heidän kanssa kuulumisten vaihto. Arki-illan piristys! Hyvä ruoka, hyvä seura ja kaunis ympäristö -voiko enää enempää toivoa?

Jokainen aina kantaa "kortensa kekoon" eli tuo herkkupöytään jotain hyvää syötävää. Vaikkei juuri olla ennalta sovittu mitä kukakin tuo, niin koskaan ei ole tullut vahingossa kahta samaa ruokalajia pöytään.
Ja mahat ähkyssähän me tälläkin kertaa kotiinpäin ajettiin!

 

 

Nämä meidän treffi-illat on jotenkin niin rentoja ja kivoja, ettei voi kuin hämmästellä miten hyvä porukka me ollaankaan. Alussa täysin toisillemme vieraita, mutta silti juttu luistaa ja luonnollisesti tutustutaan kokoajan paremmin toisiimme. Ja mitä enemmän tuntee, sitä enemmän tuntee, You know. En tiedä teistä muista, mutta minulle on ainakin tullut ihan kiintymyssuhde teihin naisiin!

Kiitos jälleen kerran huippismahtiksesta-illasta;

Sisustan ja unelmoin -Jessica
Kotoisaa arkea -Heli
Arjen helmiä  -Kristiina

 

Mies vastaa!

Blogeissa on kiertänyt hauska mieshaaste, johon päätin minäkin tarttua. Haasteessa kysytään mieheltä 25 kysymystä naisestaan ja mies vastaa kuten asian näkee. Näitä on ollut niin hauska lukea, että piti alkaa tentata tuolta omalta armaalta näitä kysymyksiä.

 Eli tällainen mä sen mielestä olen.

1. Jos vaimosi katsoo telkkaria, mikä siellä todennäköisesti pyörii?
-Huvila ja Huussi.

(Njoo, aika totta!)

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?
-Caesar.

(Vain jos siinä ei ole kalaa)

3. Mikä on hänen inhokkiruoka?
-Kala.

(Oikeesti aika pitkä luettelo, mutta kala on varmasti listan kärjessä.)

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?
-Melkein pitäis vastata, että Pepsi Maxia. Mutta sanotaan, että siideriä ja pizzaa.

(Auts. Totuus kirpaisee. Olisi hienoa, jos tässä lukisi salaattia ja kuohuviiniä...tai jotain muuta hienostunutta.)

5. Mikä on hänen kengänkoko?
-kolmekaheksan.

(Oikein!)

6. Jos hän keräilisi jotakin, mitä se luultavasti olisi?
-Miten niin jos?! Sisustustavaroita jotain?

(Se ei oikeesti meinannut keksiä, että mitä! Eli mä en oikeesti siis keräile mitään, hehhee. Ainakaan kankaita...)

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?
-Suklaata ja sipsejä *nauraa*

(Aaargh. Ikävä kyllä niin totta. Taas tässä vois lukea jotain fiksumpaa...niinku mandariineja tai rahkaa, mutta ei.)

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?
*nauraa edelleen* -Suomi poppia.

(Mieluummin iskelmää, mutta poppia myös.)

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?
-Vähän erilaisista kuin mä. Komedioista, missä ei oo väkivaltaa eikä kauheesti jännitystä.

(Jep!)

10. Minkä väriset silmät hänellä on?
-Ruskeet.

(On.)

 11. Kuka on hänen paras ystävä?
-Mä! Jaa paras ystävä...sisko eli siis Sari.

(Niin se taitaa olla. Ainakin sellainen, jolle eniten uskon asioita.)

 12. Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä?
-Kuorsaan.

(Ja keskeyttää kesken lukemisen, ja puhuu kierrellen (no se on tavallaan ihan söpöä), viilaa pilkkua (mutta syyllistyn siihen itse varmaan vielä enemmän), pitää tietokonetta ruokapöydällä ja jättää kengät kuistille levälleen...noin muutaman mainitakseni. Mutta on se silti rakas.)

 13. Missä hän on syntynyt?
-Helsingissä.

(Kyllä, Kätilöopistolla vuonna nakki.)

 14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?
-Gluteeniton. Ja olen leiponut, mutten gluteenitonta. Eiku oonpas. Eiku enpäs. Mutta silloin sä et ollut vielä gluteeniton.

(On se leiponut mulle monesti kakkua ja hyvää onkin. Se tietää, että tykkään runsaasta kermavaahdosta.)

 15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja?
-Tietokoneen.

(Ajattelin, että se sanoo ompelun...mutta kyllä tässä koneellakin tulee jumitettua blogien ja nettikirppareiden parissa.)
  
16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?
-Aika monii juttuja. Esimerkiks ommella.

(Niin? Jatka vaan, muakin kiinnostaa tietää!)

 17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää?
-Ei sellasta ole. Sä et pidä mistään oudoista ruuista. *nauraa taas*

(No en niin! Tuttu ja turvallinen on parasta. Siksi varmaan se siideri ja pizza, ja suklaa ja sipsit tuolla ylempänä krhm.)

 18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?
*pitkä hiljaisuus* -Kaikkea mitä lapset tarvii.

(Aika harvoin lähden minnekään ilman huulirasvaa ja purkkaa. Todellisuudessa kannan mukana paljonkin juttuja, mitä ei kukaan varmaan uskoisikaan. Eilen mulla oli koko päivän olkalaukussa mm. pikkuhousut.)

 19. Mikä saa hänet ärsyyntymään?
-Valehtelu.

(Siitä me vissiin viimeeksi väännettiin. Mutta toki on muitakin juttuja. Niinkuin se keskeyttäminen. Tai, ettei asioista sovita etukäteen vaan ne tulee (MULLE) yllätyksenä. En tod. tykkää yllätyksistä. Ja aika usein lapset saa mut ärsyyntymään riitelyllä ja metelillä. Tai kun telkkari on päällä, äänet täysillä, eikä kukaan katso sitä. Pieniä juttuja, ja niin ärsyttäviä.)

 20. Entäs piristymään?
*hahhahhaa* Kahvi. Iloiset asiat.

(Ei mitään erittelyä häh? Mä piristyn shoppailusta, omasta ajasta, lomamatkoista, ompelemisesta...kaikista "omista jutuista" ylipäätään.)

 21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?
-No et ketään!

(No aha! En nyt ehkä fanita kiihkeästi ketään. En edes teininä. Mutta on mulla tyyppejä ketä ihailen. Ehkä mä vaan en ole tuonut sitä julki?)

 22. Millainen hän on vaimona?
-Täydellinen.

(Nyt on mun vuoro nauraa! Tuskin nyt sentään täydellinen...kyllä mä ja mun tavat osaa ärsyttää ihan varmasti.)

 24. Mikä on hänen uusin villityksensä?
-Michael Kors.

(No olen saattanut mainita, että tarvitsen syksyksi uuden veskan, eikä mua haittais vaikkei se olis HenkkaMaukasta. Mutten nyt ihan villityksestä puhuisi. Itse sanoisin, että kesähuoneen sisustuksesta ja mökin sisustuksesta on nyt sellainen hypetys ja ostovimma. Tai en mä tiedä.)

 25. Millainen on hänen kotilook?
*reps* -Rento ja mukava.

(Verkkarit ja trikoopaita...leggarit ja tunika, hiukset sivuponnarilla, that´s me!)

Kuulostiko yhtään minulta? Aika hauska haaste kyllä. Ja nyt se kyselee epäluuloisena, että muuttelenko mä tässä nyt sen vastauksia. No ei mun tarvitse.

Ilme.

Haastan mukaan kaikki bloggaajat, jotka uskovat, että se saman katon alla majaileva miespuolinen suostuu vastailemaan höpsöihin kysymyksiin, eikä vastaukset aiheuta perheriitaa :P

Jos tartutte haasteeseen, niin tulen mielelläni lukemaan sen! Laita siis kommenttikenttään vinkki, jotta tiedän tulla lukemaan jutun!


Nyt, ihanaa alkavaa viikkoa kaikille! Tehdään siitä kiva!

Härregyyd

Tajusin tuossa, että meidän pieni poika lähtee ensimmäistä kertaa elämässään päivähoitoon. Ei se tietenkään yllätyksenä tullut, itsehän minä sitä sinne hain. Mutta siis sehän alkaa ihan muutaman viikon päästä!

Siispä eilen illalla, sateen alkaessa ropista peltikattoon, alkoi myös ompelukoneet hurisemaan.  Olikin aika alkaa ompelemaan sopivia, uusien mittojen mukaan tehtyjä vaatteita ja tuhoamaan kangaspinoja. Saatoin tilata myös vähän uusia kankaita tätä rupeamaa varten. 

Levitin lähes kaikki kankaat takkahuoneen lattialle ja sieltä Suuttuja nappasi ensimmäisenä tämän kani -joustofroteen. Olen viime syksynä ommellut tästä paidan ja housut, jotka nyt jäävät pieniksi, joten nuoren miehen paitatoive toteutui. Tykkään tästä kaavasta (jonka nimeä en nyt juuri muista), jossa on lasketut hihat. Ne antavat vähän "massaa" hoikalle pojalle ja näyttää muutenkin tosi kivalta päällä.

Samaan syssyyn ompelin samalla kaavalla Paapiin mintunvärisestä Hipusta paidan. Olin alunperin tilannut reilun pätkän mustaa joustocollegea omaa huppumekkoa ajatellen, mutta tässä kohtaa lasten tarve ylitti omani ja silppusin kankaan Suuttujalle housuiksi ja raglanpaidaksi.

Paidan etumukseen ompelin yhden ison Hipun (taustalla silitettävä tukikangas) ja toiseen etu-olkasaumaan laitoin pätkän minttua resoria ilmettä antamaan.

Meidän tokaluokkaa aloittava tyttö ei ole oikein huolinut äidin ompelemia, varsinkaan kuosillisia juttuja, nyt hetkeen. Pitäisi olla samanlaisia kuin kavereilla, eli HenkkaMaukkaa ja Lindexiä. Nyt kuitenkin, pikkuveljen setin nähtyään, tilasi tyttö samasta mustasta itselleen mekon/tunikan ja siihen samalla tavalla Hipun kuvan ja lempiväriään turkoosia resoria.

Tässä kaavana sama kuin Suuttujallakin, eli Ottobren Rascal. 

Näistä tuli ainakin ensivaikutelman perusteella mieluisat. Tyttö tosin sanoi, että mekossa tulee tosi kuuma ja se on just hyvä sitten kylmänä päivänä. Saa nähdä kuinka usein mekko eksyykään tytön päälle kaapista.

Mutta Suuttujan housuihin olen enemmän kuin tyytyväinen! Vaikka ne on ihan perus, ilman minkäännäköistä jujua, niin ne on malliltaan juuri passelit. Aavistuksen pitkät resorit ja jämäkkä kangas, pieni kasvunvara ja se on siinä!

 

Lisää päiväkotivaatteita pitää vielä ommella...kuinka paljon niitä mahtaakaan tarvita kaikkiaan! Jaiks. Ja sisätossut ja nimikointitussi ja välikausihousutkin taitaa olla pienet, kengistä puhumattakaan. Huhhei. 

 

Kesäpuuhaa lasten kanssa

Kuten viime postauksessa jo kirjoitin, niin ollaan tehty nyt lomalla paljon päiväretkiä. Aamulla kurkattu ikkunasta, ja ilmatieteenlaitoksen sivulta tulevan päivän säätä, ja pakattu itsemme autoon.


Torstaina lähdettiin Helsingin -reissulle. Käytiin Töölön torilla grillillä, syötiin hodarit ja makkaraperunat torin reunalla puistonpenkillä ja suunnattiin Linnanmäelle. Siellä vierähtikin useampi tunti ihmetellessä pelejä ja laitteita, ja loppuillasta kotiin matkusti väsynyt ja sokerihumalainen, mutta iloinen porukka.

Eilen ajeltiin vuorostaan Lappeenrantaan. Minä en ollut koskaan käynyt siellä ja olin kyllä oikein positiivisesti yllättynyt! Käytiin ensin HIEKKALINNASSA ihmettelemässä hienoja hiekasta muotoiltuja hahmoja ja tekemässä pari hiekkakakkua. Isähenkilö bongasi kadunvarressa "possujunan" eli hypättiin aivan extempore KATUJUNAN kyytiin. Istuttiin kyydissä koko kierroksen ajan, joka kesti 45 minuuttia ja maksoi perhelipulla yhteensä 10 euroa. Kuunneltiin opastusta muiden turistien kanssa ja syötiin eväitä. Huippukivaa!

Katujunan jälkeen lähdettiin  MS CAMILLALLA Saimaan kanavaristeilylle. Saattin ihan huippuhieno sää ja istuskeltiin täpötäyden laivan kannella auringon paistaessa lämpimästi. Ihan suotta pakkasin mukaan hupparia ja huivia, itselleni jopa pitkälahkeiset leggarit, heh.

Matka kesti kaikkiaan pari tuntia, jonka aikana käytiin Mälkiän kanavan sulutuksessa! Se oli jännä! Laiva ajoi sulkuun, portit sulkeutuivat ja laiva alkoi vajota alaspäin. Vesiraja vain laski ja laski!

Tuolla ylhäällä näkyy vanha vesiraja, josta vettä alettiin laskemaan liki 13 metriä alaspäin! 

Vedenpinnan alapuolella näkyi seinämissä kallionporausjälkiä riveittäin. On siinä ollut työmiehillä homma poikineen!

Lapset alkoivat selvästi väsähtämään loppuristeilystä niin, ettei edes jäätelö enää piristänyt. Lisäksi päivä pilvistyi iltaa kohti, joten suoritettiin pikainen lasten uitto MYLLYSAAREN PERHEPUISTON uimarannalla ja lähdettiin takaisin kotiinpäin.

 

Kaikki eilispäivän toiminnot olivat siis kävelyetäisyydellä toisistaan! Suosittelen Lappeenrantaa ja etenkin sataman viihtyisää aluetta lapsiperheille kesäkohteeksi. Hiekkalinna, torin vilske ja perhepuisto kun ei maksanut yhtään mitään! (hiekkalinnan huvilaitteet olivat kylläkin maksullisia) Me varmasti mennään toistekin!

Huomenna taidetaan pitää lasten kanssa kotipäivä ja sään salliessa tehdään vilttien kanssa retki oman pihan omenapuun alle, mutta tiistaille pitää kyllä keksiä taas jo jotain ohjelmaa! Pidetään peukkuja, että saadaan lisää lämpimiä päiviä. 

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille, puspus! 

 

Lomaillen

Mistä tunnistaa loman? 

Meidän loman tunnistaa siitä, kun jättikokoinen putkikassi lojuu nurkissa ja näkysällä jatkuvasti. Kokoajan ollaan joko menossa tai tulossa tai vähintäänkin suunnitellaan seuraavaa menoa. 

Pyykkikone ei pyöri enää koneellista jokaisena arkipäivänä, vaan kerran viikossa: aamusta iltaan. 

Lapset nukkuvat aamukymmeneen tai jopa pidempään. Ja me aikuiset valvotaan aivan luvattoman myöhään ja syödään karkkia vielä puoliltaöin.

Me ollaan reissattu nyt mökin ja kodin väliä pari viikkoa. Vaihdetaan paikkaa säiden ja menojen mukaan ja välillä puretaan matkakamppeet, vain pakataksemme ne seuraavana hetkenä uudelleen. Ostetaan perunoita aina väärään jääkaappiin. Siihen, missä niitä jo on. Mietitään onko koko porukalla uikkarit mukana vai jäikö ne edelliseen paikkaan. Remontoidaan välillä kotona, välillä mökillä. Ajokilometrejä kertyy...ja matkajätskejä.

Kannetaan keinun ja penkkien pehmusteita vuorotellen sisään ja ulos sekä pälyillään taivaalle ja ilmatieteenlaitoksen sivulle, koska taas poutaantuu.

Kyläillään ja kutsutaan ystäviä kylään. Istutaan omenapuun alla. Istutaan nuotiolla. Syödään hyvin ja paljon.

Ai niin ja remontin lisäksi maalataan! Maalataan kesähuonetta, huonekaluja ja melkein kaikkea, mitä mieleen tulee nurkissa lojuvien maalipurkkien pohjia hyväksikäyttäen. Viimeisin maalausprojekti oli tämä vanha mäntypuinen lipasto. Vähän rikki ja väärän värinen, mutta kannatti siihen hommaan ryhtyä, nyt se on oikein sievä ja pääsi käyttöön mökille kammariin. Lasten kanssa yhdessä se täytettiin kirjoilla, peleillä ja leluilla.

Kuunnellaan mökillä ainoaa hyvin kuuluvaa (jos ei ruotsinkielisiä lasketa...) radiokanavaa, Radio Suomea. Ollaan kuultu tangomarkkinat livenä ja aika monet selkokieliset uutiset.

Nauretaan lasten kanssa ja pelataan muistipeliä ties monettako kertaa. Pussaillaan julkisesti ruokakaupassa. Juodaan keskiviikkona siideriä keskellä päivää.

Tehdään  extempore -päiväretkiä minne milloinkin mieli tekee ja sää sallii. Ollaan käyty mm. kylpylässä, kotieläintilalla, elokuvissa ja uimarannalla.

Isähenkilön loma lähenee loppuaan, joten minä saan suunnitella ja suorittaa loppukesän retket ja riennot lasten kanssa keskenäni. No paitsi viikonloppujen ohjelmat, ne tehdään tietysti yhdessä, mutta arkipäivien kivat kesäjutut jää nyt minun vastuulleni. Mitä mä olen aikaisempina kesinä niiden kanssa tehnyt?
No, ehkä me jotain keksitään! Onhan sentään L O M A.

Toistaiseksi paras

Käytiin mökiltä tullessa Kotipizzassa pizzalla. Siellä, niinkuin kaikissa muissakin tähänastisista, oli pakasteesta kaivettu gluteeniton pizzapohja. Ihan ok, mutta pizzanälkä jäi.

Tein siis itse. Ja tuli muuten superhyvää. Saatoin vähän mässäillä täytteillä, mutta kyllä lähti nälkäkin! Tämä on tähänastisista kokeiluista ehdottomasti paras!

Tässä teillekin hyvä ohje; 

Gluteeniton, maidoton, munaton pizzapohja

(1 pellillinen)

2dl vettä

1tl suolaa

4dl Semper fin mix -jauhoja

1pss kuivahiivaa

Piiitkä loraus oliiviöljyä

Mittaa 2 dl (+42) lämmintä vettä kulhon pohjalle ja liuota siihen suola. Sekoita kuivahiiva jauhojen joukkoon ja vatkaa jauhoseos lämpimään veteen. Koita saada taikinasta tasaista. Lorauta puolisen desiä oliiviöljyä ja kääntele mukaan taikinaan. Levitä taikina öljytyin käsin taputellen leivinpaperin päälle pellille ja lisää täytteet. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.

Minä teen aina samalla täytteellä pizzani. (kuinka yllättävää) Tällä tulee tosi kosteaa ja mehevää pizzaa, kokeilkaa!

Paista 600g naudan jauhelihaa. Paiston loppuvaiheessa lisää oman maun mukaan vähän suolaa ja grillausmaustetta. Viskaa sekaan törpöllinen Pirkka valkosipulista tomaattimurskaa.
Levitä pieni purkillinen tomaattipyreetä pizzapohjan päälle. Lisää jauheliha-tomaattikastike-seos ja purkillinen ananaspaloja (Dole gold on paras!). Levitä runsaasti juustoraastetta ja ripaus oreganoa päälle ja paista kunnes juusto on saanut väriä pintaan. Nam!

Da chef. 

Hyvin maistui koko perheelle, eikä gluteenittomuutta olisi huomannut jos ei olisi tiennyt!