keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Jouluinen jäätelö ❤

Terkkuja jäätelötehtaalta!

Valmistin itse muutaman litran jäätelöä pienellä jouluisella tvistillä. Täytyy todeta, etten ehkä ole koskaan syönyt yhtä hyvää jätskiä!

Ohje on helppo ja aineksetkin löytyvät lähikaupasta!


PIPARMINTTUJÄÄTELÖ
(2 litraa valmista jäätelöä)


1 tölkki kondensoitua maitoa (sokeroitua!)
6 dl kuohukermaa
2 rkl fariinisokeria
2 tl vaniljasokeria
1 pss Marianne crush -rouhetta

Koristeluun piparminttukaramelleja ❤


Ohje: 
Kaada kerma, kondensoitu maito ja sokerit kulhoon. Vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi ja sekoita joukkoon marianne rouhe. Kaada pakastuksen kestävään astiaan ja koristele pinta piparminttukaramelleilla. Anna pakastua yön yli. 

Ota jäätelö sulamaan hetki ennen tarjoilua. Parhaiten saat pyöriteltyä jäätelöpalloja veteen kastellulla lusikalla tai jäätelökauhalla. Halutessasi voit vielä koristella jäätelöannoksen karkkikepeillä! 



 


Minä käytin pakastamiseen tällaisia muovisia rasioita, joissa on tiivis kansi. Jaoin siis jäätelön kahteen litran vetoiseen astiaan, jolloin toinen rasia saa rauhassa köllötellä pakastimessa kun toisesta syödään.


 


Fariinisokeri ja kondensoitu maito antavat pehmeän kermaisen värin jäätelölle. 


 


 Marianne -rouhe jää kivan rouskuvaksi ja suutuntuma on oikein onnistunut, mausta puhumattakaan. Minttu tekee jätskistä pirtsakan kermaisuudesta huolimatta.


 


 Jätskin kanssa meillä oli tarjolla glögiä ja vihreitä marmeladikuulia.


 


Katoin pöytään kirkkaat lasiastiat ja lautasen reunalle pienen tuikkukynttilälyhdyn. Nämä Riviera Maisonin lasiastiat kauniilla valkoisilla tekseillä ovat suosikkejani! Keveinä ja läpinäkyvinä ne tuovat herkut kauniisti esille.


 


Joulukattaukseen haluaisin lisää pieniä kynttilälyhtyjä ja kauniita servettejä! Taidan ensi viikolla joululahjaostosten lomassa tehdä pikavisiitin Kouvolan kauneimpaan kauppaan Sisustusliike Dreamsiin!


 


 Hyvin maistui eräälle pienelle tontullekin iltapäivän välipalajäätelö ❤


 


 


Nyt toivottelen makeaa ja lumista viikkoa kaikille! 

 ❤

tiistai 12. joulukuuta 2017

Jouluhömpää ja pari tyyppiä jotka eivät arvosta sitä.

Minä olen ihan hurahtanut näihin Ugly Christmas -neuleisiin! Näitähän tuntuu olevan nyt joka kaupassa, kaikki yhtä mauttomia ja ah, niin ihania! 
 Me ostettiin omat joulupaidat Lidlistä. Lapset ovat niitä jo käyttäneet koulussa ja eskarissa, mutta alkuperäinen tarkoitus on laittaa neuleet päälle jouluaattona. 
Meillä on siis villasukka-joulu tulossa, oman perheen kesken, omassa pienessä tönössä. Hektisen syksyn jälkeen nuo kotona köllötellen vietettävät muutamat vapaapäivät kuulostaa ihan superhyviltä!


 


Joko te olette ostaneet joulun tiimipaidat koko perhelle, hehhe? 

Saatoin myös ostaa minulle ja tytölle poron sarvet ja punaiset joulupallo -korvakorut. 

 
 


Mieluummin överit kuin vajarit on mun tän joulun teema! 
Me ollaan niin tyylikkäitä tänä vuonna jouluaterialla!

 
 


Sovitin näitä myös karvalapsille. Eivät arvostaneet. 




 Toisilla vaan ei ole joulumieltä.


 


Ja toisilla sitä on liikaakin. 

Ostettiin kuusi. 
Sellaista ihan pientä metristä metsäkuusta lähdettiin hakemaan, sitten tuli vastaan tämä.
 
 
 


No ei siitä sen enempää. 


 

torstai 7. joulukuuta 2017

Pakkasta!

Vihdoinkin tuli kunnon kuivattava pakkanen tänne kaakkoonkin! ❤

Tuntuu, että tämä syksy ja alkutalvi on ollut pelkkää pimeää ja märkää säätä. Vaikka onhan tässä kuivempiakin päiviäkin ollut ja luntakin vaihtelevasti. Tänä aamuna silti sydän hypähti onnesta, kun ulkomittari näytti peräti kahdeksaa astetta pakkasta! Se onnentunne laimeni tosin hetkellisesti kun auto ei lähtenyt käyntiin. Pienellä puhelintuella sain akun kuitenkin latautumaan ja auton käyntiin. Nyt pidetään peukkuja, että pääsen sillä illalla kouluun ja takaisin kotiin!



 


Pakkasesta ilahtuneena otin molemmat koirat kotipihalle kanssani touhuamaan. Reilu tunti tuli tallusteltua pitkin poikin pihamaata nappaillen välillä kuvia, sytytellen kynttilöitä ja fiilistellen.
 
 
 


Tuntuu, että koiratkin olivat aivan yhtä onnellisia säänmuutoksesta ja valoisalla ulkoilusta. Ainakin molemmat kuorsasivat ääneen kun tultiin lopulta sisälle.


 


Minä lakaisin kesähuoneen lattian ja laitoin pari kynttilää palamaan. Pihaan pitäisi kyllä panostaa ehdottomasti enemmän. Jotenkin sinne vaan ei tule lähdettyä kun vettä sataa niskaan ja ulkoilu vaatii otsalampun...

 
 


 Kesähuonekin on ihan kesäisissä tunnelmissa vielä. 


 


Pitäisi jostain saada havuja, sillä haluaisin tehdä kransseja tuonne kesähuoneeseen. Jotenkin siellä on nyt kovin paljasta ja riisuttua, kun olen vienyt lähes kaikki tekstiilit sisälle talveksi. Tyhmä kosteus pilaa ne niin herkästi. Kranssit ja kynttilälyhdyt toisivat talventuntua tuonne pastellisävyjen keskelle. Ehkä ripaus punaista väriäkin toisi joulun kesän keskelle.
 

 


 


 


 Ulkoilu tekee niin hyvää. 
Voi kun tämä sää pysyisi nyt edes muutaman päivän! Ja sataisi lisää lunta!


 


 Tämän silmää vinkkaavan pihatontun myötä toivottelen ihanaa loppuviikkoa! Minä alan hinnoittelemaan kirppiskamppeita sillä huomenna aamulla pitäisi viedä ensimmäinen kuorma myytävää pöytään! 



maanantai 4. joulukuuta 2017

*DIY* pakettikortti

Hei, meillä on taas leivottu ja kaulittu! 
Tällä kertaa tosin ei mitään syötävää, vaan jouluisia pakettikortteja ja koristeita. 

Meiltä löytyi kaapista paketillinen Fimo -massaa, josta ollaan lasten kanssa askarreltu TÄLLAISIA
joulukuusen koristeita pari vuotta sitten! Minä edelleen jahkailen aidon kuusen hankkimista, joten kuusenkoristeita ei ehkä tänä vuonna tarvita. Sen sijaan tehtiin lasten kanssa mm. pakettikortteja ja lapset tekivät jouluisia ruokia nukketalon leikkeihinsä.


 


Fimo-massa on helppoa käsitellä. Se on lapsillekin riittävän pehmeää, sitä on helppo kaulia ja muotoilla. Jos massa alkaa kuivahtaa, voi sitä pehmittää vedellä. Värejäkin löytyy vaikka minkälaisia, mutta meillä tyydyttiin kaapista löytyneeseen valkoiseen. Itse olen massan ostanut Prisman askarteluhyllystä ruokaostosten lomassa eli tätä ei tarvitse erikseen lähteä jahtaamaan askarteluliikkeestä. 

Valmiita, pöydällä vuorokauden kuivuneita koristeita voi maalata 
esimerkiksi vesiväreillä ja koristella tusseilla!


 


Muovailuvaiheessa tein muovipillillä reiän jokaiseen ripustettavaan koristeeseen 
ja koristelun jälkeen sujautin lyhyet narut niihin. Näitä voi ripustella mihin vain! 
Nimellä varustetut aion solmia joululahjapaketin päälle pakettikortiksi.


 


Näiden koristelemisessa on vain mielikuvitus rajana. 
Itselläni se jumittui tällä kertaa mustaan tussiin. 


 



 


 Kivaa uutta viikkoa ja ihania joulutohinoita kaikille! ❤ 
Täällä otetaan tästä vuodeajasta kaikki ilo irti ja joululaulut raikaavat cd:ltä aamusta iltaan! Ihan parasta!





perjantai 1. joulukuuta 2017

Olisiko teilläkin tänään pipariperjantai?



Pahoittelut useamman reseptipostauksen sumasta. Joku nyt on vaan innostunut jauhopeukaloimaan välttyäkseen tylsiltä koulutehtäviltä. Sitäpaisti tehtävän deadline meni kuukausi sitten, joten mikä kiire tässä enää on?

Meillä on joka vuosi ollut lasten kanssa perinne pitää piparitalkoot itsenäisyyspäivänä, mutta tänä vuonna minä olen töissä tuon päivän. Päätettiin siis leipoa vähän etukäteen ja testata samalla uutta "kaiketonta" reseptiä. Tästä ohjeesta tulee noin kaksi pellillistä pipareita.

 
Vaaleat piparkakut:
(gluteeniton, vegaaninen) 

75 g sinistä Keiju -margariinia
1 dl hienoa sokeria
0,5 dl vaaleaa siirappia
0,5 dl kaurakermaa
1 tl kardemummaa
1 tl kanelia
0,5 tl leivinjauhetta
0,5 tl vaniljasokeria
1 dl kaurajauhoa
1 dl tattarijauhoa
2 dl Semper fin mix -jauhoa
1 tl psylliumia


Kuorrute: 
1 dl tomusokeria
2tl vettä
(ripaus elintarvikeväriä jos haluat jotain muuta kuin valkoista kuorrutetta)


: Sulata margariini kattilassa, lisää joukkoon sokeri, vaniljasokeri, siirappi, kardemumma ja kaneli. Sekoita tasaiseksi massaksi ja anna jäähtyä hetki. Lisää kaurakerma, jauhot, leivinjauhe sekä psyllium. Sekoita huolella ja laita taikina ruokakelmuun jääkaappiin yön yli tai ainakin muutamaksi tunniksi. Itse tein taikinan aamulla ja leivottiin nämä lasten kanssa iltasella. Kaulitse taikina jauhotetulla pöydällä ja tee piparimuoteilla haluamiasi kuvioita. Paista leivinpaperin päällä pellillä 175 asteessa noin 8 minuuttia. Koristele sulatetulla suklaalla tai tomusokeri-vesi -kuorrutteella.


Taikina tuoksui lämpimänä vähän kaneliselle kaurapuurolle, ja paiston jälkeen tuoksu kodissa oli herkullinen! Pipareista tuli tällä ohjeella oikein rapsakoita ja hyviä! Siis jopa minä maistoin pari piparia, vaikka en piparkakuista yleisesti ottaen tykkää...


 Jos haluat ripustaa piparkakkuja, tee pillillä piparin yläosaan reikä nauhalle ennen paistamista! 




 


Minun mielestäni nämä lasten koristelemat ja leipomat on aivan parhaita. Milloin puuttuu porolta sarvet ja milloin kuviot on muuten vain vähän hassuja! Eikä haittaa mitään! 
Huomatkaa oikean yläkulman iloinen tonttu-ukko :D

Vähän haastetta lasten tehtävään toi kuorrutteen pusertaminen minigrippipussin kulmasta. Eli vink vink joulupukille; meillä kaivattaisiin lasten leivontasettiä, joka sisältäisi pienen kaulimen, uusia muotteja ja pursotushärvelin ;) 

 
 


Tämä oli jo neljäs paisteltu ja maisteltu piparitaikina tänä vuonna! 
Joko teillä on leivottu piparkakkuja?




Makeaa ja maistuvaa perjantaita ja talvista joulukuun ensimmäistä päivää kaikille!


tiistai 28. marraskuuta 2017

Suklaan ja suolaisen kinuskin liitto ♥

Eilen ei meinannut kotona opiskelusta tulla mitään. Harmaa päivä väsytti ja ajatus ei kulkenut. Totesin, että yhtä hyvin voisin vaikka leipoa. 


 


Päätin testata tätä Yhteishyvän Salted carmel -piirakkaohjetta: KLIK
Ja onneksi kokeilin, tästä tuli nimittäin todella hyvää eikä reseptikään ollut vaikea! 
Ohjeesta tulee pellillinen suklaista piirakkaa. Vähän mokkapalamaiset tunnelmat näistä tuli, mutta maku ja koostumus ovat kuitenkin erilaiset. 



 


Onnistuin jopa kinuskin keittämisessä. Se olikin ainoa "haastava" osa leipomisessa, sillä kinuskikattilaa sai valvoa yhtämittaa sen parikymmentä minuuttia. Minä olen sellaisessa todella huono. Keskittymään 20 minuuttia kattilan vieressä seisomiseen ja hämmentämiseen. Plaah.

 


 
Kinuskin jäähtyessä katoin pöydän iltapäivän välipalalle hieman jouluisemmin.
Joskus on mukava vähän panostaa ja laittaa pöytä kivasti ilman sen erityisempää syytä.

Lapset ovat kulkeneet jo useamman viikon tonttulakeissaan, joten ikuistin samaan sysyyn tuon nuorimmaisen pikkutontun näihin kuviin. 



 


Piparminttu, suklaa ja kinuski. 
Tarvitseeko edes sanoa, että aika hurjan herkullinen yhdistelmä! 

 
 

  
Vaikka ohjeessa on kananmunaa ja maitoa, annoin pojankin maistaa palan piirakkaa. Tuleepahan taas testattua lääkärin määräämä ajoittainen allergia-altistus. Hyvin näytti maistuvan, kun poika nuoleskeli murusetkin lautaselta lopuksi!


 


 Meidän joulu on tähän asti ollut joka vuosi valkoinen, ripauksella hilllittyä hopeaa. Nyt kuitenkin päätin, että tänä vuonna väripalettiin otetaan mukaan myös perinteinen tonttulakin punainen. Punainen ei varsinaisesti ole lempivärini, mutta pieninä annoksina se kieltämättä näyttää oikein raikkaalta!


 


 Millaiset joulukodin värit teillä on tänä vuonna ja vaihtuvatko ne vuosittain? 

Kuten huomaatte, ainakaan vielä ei ole ruokailutilan tapetti vaihtunut uuteen. Saatoin kuitenkin ehdottaa sitä isähenkilölle, joka totesi meillä tapettien vaihtuvan useammin kuin verhojen.  
Öhöm. Eipäs nyt liioitella. 

Tapetin vaihdon sijaan laitettiin Ikeasta löytyneet "hurtuukiverhot" seinän eteen ja niiden väliin kirkkaat valoketjut. Mutta täysin näkymättömiin tuokaan ratkaisu ei taustalla näkyviä pinkkejä pioninkukkia taio.

 


Kyllä minä silti ajattelin tapettiasiaa vielä uudestaan ehdotella, sillä tavalla kepillä jäätä -tyyliin.


 


No mutta se siitä tapetista taas tällä erää. 

Lisää joulunpunaista pitäisi vielä kotiin hommata, joten vinkatkaas jos törmäätte jossain esimerkiksi punaisiin tuoksukynttiläkippoihin tai kauniisiin kuusen koristeisiin! Joku pieni punainen kuusenalusmattokin olisi ihana, mutta se taitaa koiranpennun vuoksi jäädä tänä vuonna haaveeksi. Näinköhän jää koko kuusi? Sen verran vilkkaan sorttinen on tämä uusi pentumme.


 


 Tällaiset alkuviikon tunnelmat täällä. 
Oikein hauskoja marraskuun viimeisiä päiviä kaikille. 
Parin päivän päästä on jo joulukuu ja päästään kurkkaamaan joulukalentereihin!



sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Sinivalkoista -haaste (Suomi 100)


Nappasin Vivin Verkkoja vesillä, osin rannallakin -blogista Sinivalkoista -haasteen. Haaste on kiertänyt useissa blogeissa ja sen on aloittanut Tiiu Puutarhahetki -blogista. Haasteen tarkoituksena on juhlistaa Suomi100-juhlavuotta sinivalkoisin kuvin/postauksin. Minä kannan korteni kekoon näillä tämän postauksen kuvilla. 

Itselläni on suuri rakkaus valkoista väriä kohtaan, mutta sininen taas... no, taisin saada äidiltäni aikanaan jonkun yliannostuksen sinisestä. Sinistä piti olla verhoissa, matoissa ja sohvatkin olivat yhteen aikaan sinistä tekonahkaa. Nykyään ihan tykkään sellaisesta syvän sinisestä, vaikka sisustuksessa sitä ei meillä oikein näykään. Vaatekaapista löytyy luonnollisesti eri sinisen sävyisiä farkkuja ja muutama tummansininen neulepuserokin. Pojan vaatekaapissa sinistä on vielä asteen verran enemmän ja olen myös ommellut hänelle paljon sinisävyisistä kankaista.

No sen suuremmitta puheitta, esittelen teille muutaman oikeanlaisissa sävyissä toistuvan kuvan koneeni kätköistä.

Aloitetaan talvisista kuvista.


Valkoiset kuurankukat kuistin ikkunoissa lumettomana pakkaspäivänä.





Lasten tekemä lumilyhty ja sininen hetki. 




Ja talveen kuuluvat tietenkin äitini rakkaudella kutomat valkoiset pitkävartiset villasukat.




Viime vuonna askartelin lasten kanssa fimo -massasta kuusenkoristeita, jotka maalattiin valkoisiksi. 




Valkoinen väri kuuluu meidän jouluun ja talvikodin sisustukseen. 




Puhdas valkea hanki (sekä mielestäni myös punamulta -maali,) kuuluvat suomalaiseen mielenmaisemaan. 




 Ja seuraavaksi kesäiset kuvat



 Lempivärini, valkoinen. Oli sitten kyse kukista, vaatteista tai sisustuksesta. Tässä viime kesänä mökin pikkupöytää kaunistaneet neilikat.




Pikkukaupungin kesäkadut, siniset farkut ja valkoiset tennarit.




Kotipiha, valkoisenaan kukkivat omenapuut, sininen kesätaivas ja valkoinen rintamamiestalo. 
Aika suomalainen näky.




Kotipihallamme kukkii omenapuiden lisäksi myös joka kesä kaunis perenna,  syvän sininen kurjenmiekka. 
Viime kesänä poimin niitä ensimmäisen kerran sisälle vaasiinkin.  




Viimeisenä on pakko jakaa tässä yhteydessä tämä pari vuotta sitten pojalle ompelemani paita. Sen kuosiin ja väriin kulminoituu suomalaisuus vahvasti. 





Haluan haastaa mukaan nämä ihanat blogisisareni: 

Laura -Raparperin alla
Satu -Talossa no23
Maiccu - Mansikoita ja vaahtokarkkeja

Tarttukaapa haasteeseen!

Haasteen säännöt:
- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu/Puutarhahetki-blogista)
- tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa
- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista-haaste -postauksen kommenttikenttään.
 Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #sinivalkoista_haaste ja @puutarhahetki.