tiistai 15. elokuuta 2017

Mitä tää nyt on?!

Täällä on tosiaan alkanut arki ja vaatekaapissa olisi paikka muutamille kivoille syksyvaatteille. Harjoitteluun tarvitsee joustavat ja mukavat vaatteet, jotka kestää jatkuvaa pesua, mutta ihan pieruverkkareissa ei ilkäisi kulkea. Kouluun taas tarvitsisi jotain astetta siistimpää, mutta yhtälailla mukavaa ja lämmintä syksyn viileisiin iltaluentoihin. 

Siispä aloin selaamaan nettikauppojen syksyn tarjontaa. Klikkasin monissa kaupoissa kohtaa UUTUUDET tai TULOSSA PIAN ja voi hyvänen aika millaista tarjontaa sieltä löytyi! 


Mä olen aivan poissa tolaltani kun mietin miltä minä näyttäisin esimerkiksi näissä farkuissa!
Jos ne näyttää mallin mitoissa olevalla noin hirveiltä, niin miltä ne näyttäisi tällaisella lyhytkinttuisella koossa 42?


 



No selasimpa lisää tätä farkkuosastoa, enkä suotta. 

Siis mitä minä näen?! 
Pullukkamahaisena just ja just ymmärrän korkean vyötärön pointin, 
mutta noi lahkeet. 
Oikeesti?
Jo pelkästään näiden väri aiheuttaa kutinaa. 


 
 


No mutta mites astetta siistimpi toimisto (kassiAlma) -look? 
Löysä printti t-paita nololla tekstillä, vielä löysempi viuhahtaja -takki 
ja housut, joiden lahkeeseen mahtuu viisi reittä. 
Kiva. 
En tilannut. 
Kuljen mieluummin niissä vanhoissa pieruverkkareissa.

 
 


Tän kohdalla en enää tiennyt pitäiskö itkeä vai nauraa. 
 -Hei isoisoisä, saanko lainata sun tupakkitakkia? Kuinka kiva olis lisätä tämä tuohon ylläolevaan kokonaisuuteen.


 


Ja takaisin 70-luvulle? Mun verkkokalvot sulaa.

Kivat syksyiset värit tässä neuleessa, kuten ylläolevassa takissakin. 
Sopii niin nätisti yhteen nämä kaksi ylä-osaa. 
 
 
 


Ja kun olet pukenut ensimmäisen kuvan farkut, 
ylläolevan neuleen ja isoisoisän pompan, 
niin kruunaa toki kokonaisuus tällä veikeällä lätsällä. 
Ei hiusongelmia hei!

 
 


Yllänäkyvään lippahattuun sopii myös kivasti tämmöinen farkkutakki. Niihin vähän lämpimämpiin syyspäiviin. Tää olis aika hitti myös kakkoskuvan purjelahje-, etuprässi -farkkujen kanssa, eikö?

 
 


Oonko mä ainoa joka saa kylmiä väreitä näistä syysuutuuksista? 

Mä en ottaisi yhtäkään näistä vaatekaappiini edes ilmaiseksi, saati maksaisin näistä. Kuka näitä tilaa? 


Kiitos. Anteeksi ja näkemiin. 
 Lähden pieruverkkareissani iltavuoroon ja aion kulkea niissä kunnes muodin uudet tuulet vaihtuvat takaisin 2000-luvulle.



(Toivottavasti en nyt pahoittanut kenenkään mieltä, joka on juuri hakenut ko. vaatteet postista ja onnellisena niitä sovittelee ja odottaa viileämpiä säitä.)

 




 

maanantai 14. elokuuta 2017

S y n t y m ä p ä i v ä t

Meillä asuu yksi kymmenen vuotias. 

Tiedättehän?
Sellainen, joka vielä haluaa kaupasta leluja, mutta lähinnä keräilymielessä. 
Sellainen, jonka mieli tekisi jo kokeilla äidin meikkejä ja ostaa omia. 
Sellainen, joka huokailee ihastuksesta kun näkee vaaleanpunaiseksi värjätyt hiukset ja glitterkorvikset.


 


Sellainen, joka ärsyyntyy suunnattomasti neljä vuotta nuoremman pikkuveljen jutuista, mutta joka saattaa silti illalla kömpiä veljen viereen nukkumaan. 

 
 


Sellainen, itsenäinen, osaava ja reipas lapsi. 
Sellainen, jonka se neljä vuotta nuorempi veli saa pelkäämään suunniltaan illalla korvaan supistuilla kummitustarinoillaan.

 
 


Sellainen, joka etsii sitä omaa juttuaan olla. 
Sellainen, jolla on intoa ja halua kokeilla uusia harrastuksia, 
mutta jonka into laantuu yhtä nopeasti kuin se alkaa. 

 


Sellainen, joka kapinoi sopimuksia vastaan ja kyseenalaistaa kaikki aikaisemmat säännöt, kinuaa aina sen viisi minuuttia lisää aikaa, kun pitäisi tulla kotiin ja kiukkuaa kun lupaa ei heltiä. 

Sellainen, joka kiukun laannuttua käpertyy äidin kainaloon ja kysyy voitaisko huomenna laittaa sen hiukset letille. 


 


Sellainen, jota ujostuttaa olla juhlien keskipisteenä, mutta joka rakastaa olla juhlien keskipisteenä.  


 


Meillä juhlittiin eilen kaverisynttäreitä kesähuoneessa. 


Varsin ihania on nämä kymppiveet <3 
Tiedättehän? Sellaisia, joille kaverit on niin kovin tärkeitä. 




 

lauantai 12. elokuuta 2017

Sato talteen


 


Kotimaiset mansikat on nyt varmasti parhaimmillaan ja niin makeita ja suuria että! 
Niitä on syöty jäätelön ja luonnonjugurtin kanssa, pelkiltään ja kiisselinä.

 
 


Loput pussitin sopivan kokoisiksi annospusseiksi pakastimeen. 
Saadaan talvellakin siis mehua ja kiisseliä, vaikka meidän omenapuut eivät tänä vuonna antaneetkaan satoa.

 
 


Seuraavaksi ryhdyn pakastamaan raparperia ja viinimarjoja. 
 Ihanaa kun oma piha tuottaa pakastimeen ja pöytään herkkuja! 

*
*

Joko teillä on aloitettu talven varalle pakastelu?


 


 

torstai 10. elokuuta 2017

Väriähky

Huomasin jännän jutun tässä kun palattiin kesän toiselta parin viikon lomareissulta kotiin. 

Luulisi, että kun on viettänyt juuri pari viikkoa pois kotoa, niin olisi ihana palata kotiin ja koti olis jotenkin oikein kiva ja mukavaa vaihtelua reissaamiseen? Ja kun on viettänyt aikaa pienessä mökissä, ilman suurempia mukavuuksia ja vielä pienemmässä matkailuvaunussa, luulisi, että olis ihanaa palata astetta tilavampaan kotiin ja mukavuuksien ääreen? No ei. Siis toki tykkään hurjasti meidän tiskikoneesta, pyykkikoneesta ja isosta jääkaapista, älkää käsittäkö väärin, mutta koti on jotenkin mun silmissä ihan plääh. Ekana kotiin päästyäni aloin katselemaan mitä kalusteita ryhdyn siirtelemään :D Ja maaliakin tarttis kaupasta hakea. Paljon.

Koti näyttää jotenkin väärältä. Liian värikkäältä. Nyt jo kadun, etten maalannut sitä keinutuolia valkoiseksi vaan vihreäksi ja sohvan tyynytkin näyttää levottomilta. Onkohan se tämä alkava syksy mikä saa mielen muuttumaan vai mikä? Siis jopa harmaa lattia näyttää liian harmaalta ja sekin pitäisi vaihtaa valkoiseksi :D Sama muuten pätee mun vaatekaappiin. Kaikki kuosilliset ja iloisen väriset vaatteet on selvästi jääneet kaapin perukoille ja päälle valikoituu lähinnä mustaa, valkoista, harmaata ja ripaus vaaleanpunaista.

Ei siinä muu auttanut kuin ryhtyä riisumaan kesävärejä pois ja laittaa sitä valkoista tilalle, niin kaappiin kuin kotiinkin. Ihan ensimmäisenä pesin kaikki värikkäät sohvatyynyn päälliset. Sitten päätin vaihtaa verhokapat pitkiin sivuverhoihin ja lopulta huomasin siirtäväni sohvaa ja siivoavani liinavaatekaappia.


 


En tiedä tykkäänkö vai en, mutta ainakin tämä on vaihtelua. 
Siitä ainakin tykkään, että nyt tuon sohvan korkea selkänoja ei ole ikkunaa vasten 
vieden valoa pienestä huoneesta. 

 
 
 


 


Toi lattia on kyllä liian harmaa... haluan valkoisen lautalattian koko taloon ja helppohoitoisia ja kauniita räsymattoja lattioille <3 Tänään hain valkoisen maton tuohon olohuoneen lattialle, mutta se ei nyt ehtinyt näihin kuviin mukaan. Pitää nappailla uudet kuvat joku päivä!
 



Vaihtelu virkistää (ja huonekalujen siirtely kivistää selkää...) 
joten annan näiden olla  nyt hetken ainakin näin. 


Mulla alkoi maanantaina työssäoppimisjakso ja keskiviikkona lapsilla eskari ja koulu eli ruuhkavuodet on loman jälkeen täällä taas ja arki läsähti päin näköä kuin märkä riepu. Ehkä se tästä taas lähtee suttaantumaan, ei passaa lannistua heti ekojen päivien jälkeen! 

Ihanaa loppuviikkoa kaikille!

 

 

perjantai 4. elokuuta 2017

Heinäkuun ompelut


Heippa taas pitkästä aikaa! Meillä alkaa loma olemaan lopuillaan ja palattiinkin nyt illansuussa mökki-vaunu-reissuilta kotiin. Minulla on pari postausta ollut täällä luonnoksissa odottelemassa, joten laitanpa tässä heti ensimmäisen tulemaan!

Tuttuun tapaan olen taas kuvannut kuukauden ompelukset yhteen pakettiin. Nyt täytyy myöntää, että olen ommellut muutaman muunkin vaatekappaleen kuin mitä tässä postauksessa tulette näkemään, mutta en ole ehtinyt kuvaamaan niitä vielä, joten ne pääsevät sitten elokuun ompelupostaukseen.


Olen varsin ihastunut tekemään "tiimivaatteita" lapsille ja erilaisia settejä ja niinpä niitä sitten tulee ommeltuakin.


 


Eskarin aloittavalle ompelin Vimman leteistä Noshin ilmaiskaavalla lippapipon koossa L 
ja Ottobren tutulla ja "omimmalla" Rascal -paitakaavalla paidan koossa 128.


 


Näistä tuli niin mun mieleiset! 
Mustavalkoista on kivan helppoa yhdistää muihin väreihin, 
mutta eniten varmaan tykkään näistä tumman sinisen farkun kanssa. 

 
 
 


Tytölle ompelin valtavan rusettipannan. Taisin "pikkuisen" liioitella rusetin koolla ja luulen, ettei tuo panta pääse käyttöön. Täytyy muokata sitä vähän. Samaan syssyyn ompelin lettileggarit vanhojen H&M legginssien pohjalta, nämä on suunnilleen kokoa 140. 


 


Lettisettiin sopii ihanasti tämä Noshin joustocollege -paita. Tämäkin Rascal kaavalla koossa 146. 
 
 
 


 


 


Ja onko ihanampaa kuin käsitöistä innostunut lapsi?! Tämä on sellainen tyttö, joka bongailee kauppareissuilla lankakeriä ja virkattavaa trikookudetta ja huokailee niiden perään.

 
 


 


 


Ja pitihän mun itsellenikin ommella jotain pientä leteistä. Paino sanalla pientä. Eli minishortsit, koti-yöppärishortsit, mitkälieshortsit. 


 


Näiden kaavapohjana on jotkut ikivanhat yöshortsit, jotka leikkelin kappaleiksi.


 


Toimii ihan jees. Vyötärö jäi vähän lörpöksi, joten varmaan pujotan siihen solmimisnauhan tai kuminauhan. Näissä voisi toimia sellainen kiiltäväpintainen leveä satiininauha?



 
 Mikähän tän kaavan nimi oikein olikaan? No Ottobren lasten kaavalehdestä napattu kuitenkin. Helppo ja kiva kaava, jolla olen tehnyt jo useampia toppeja tytölle ja aina ne vaan on yhtä kivoja. 

 
 


 Kuosi on nimeltään Dandelions eli voikukka, kai, kenties? Ihana kuitenkin. Herkkä ja kaunis ja valkopohjainen eli juuri sitä mistä pidän!


 


 Ostin keväällä Jyväskylän kangaskaupasta tällaista itselleni aika käsittämätöntä kuosia. Oli vissiin kesä mielessä tai jotain? No heinäkuun helteitä silmälläpitäen tein siitä hapsutunikan. Sellaiseen kuosi toimii oikein hyvin ja värikin korostaa kivasti rusketusta. 


 


 


 Tää on kyllä ihana päällä, mutta helma on niin lyhyt 
ettei tätä voi tosiaan pitää kuin rannalla tai leggareiden kanssa. 


 


Paristi se ehti loman aikana päällekin, vaikkei niitä helteitä koskaan tullutkaan. 
Rannalla ollaan oltu kuitenkin ahkerasti.
 

 


Kivan paljon ehdin istumaan saumurin äärellä heinäkuussa. Pahoin pelkään, että elokuu tekee siihen muutoksen, kun arki taas alkaa.  Ja itseasiassa mun kangaslipasto alkaa näyttämään pohjiaan eli melkein kaikki kankaat on nyt ommeltu...


Sellaisia ompeluksia tällä kertaa. Vähän syksykin jo mielessä pitkien hihojen ja lahkeiden kanssa. Kohta saa taas ommella pipoja ja lapasia. Jaiks. 


Ihanaa alkanutta viikonloppua ja rentoa perjantai -iltaa teille! Meillä on vielä melkoinen pyykkirumba selätettävänä vielä ennen arjen alkua. Reissupyykit tuolla odottelee pesuun pääsyä. 


perjantai 28. heinäkuuta 2017

L o m a l l a ❤

Ihan ensiksi haluan kiittää kaikkia edelliseen postaukseen kommentoineita ihanista viesteistä! ❤
Pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt liian kauan! 

Meillä oli tosiaan hauskat treffit. Ei niinkään romanttiset, kynttiläillallisineen ja syvällisine keskusteluineen, mutta silti onnistuneet. Vietettiin nimittäin ilta Tikkurila festivaaleilla kuunnellen Sannia, Kaija Koota, Haloo Helsinkiä ja Profeettoja! 


Tuosta perjantai-illasta ja treffeistä alkoi miehen toinen kesälomapätkä ja lauantaina lähdettiinkin heti reissuun. Kuluneeseen lomaviikkoon on kuulunut kaksi reissua Porin Yyteriin, kaksi yötä karavaanareina Raumalla, yksi livemusiikkia sisältänyt terassi-ilta, paljon grillattua ruokaa, kolme yötä mökillä ja yhdet yökylässä piipahtaneet mökkivieraat. 


Nyt tultiin vaunun kanssa kotiin pariksi yöksi, vaihtamaan puhtaisiin reissukamppeisiin ja pesemään pyykkiä, mutta huomenna taas matka jatkuu kohti uusia seikkailuja. Länsirannikko ja Etelä-Pohjanmaa on tälle kesää koluttu ja nyt suuntana on itäisempi osa kotimaata.  Tosi hauskaa, sillä juurikin tuo itäreuna on minulle tuntemattomampaa aluetta! Vaviskaa Savolaiset, täältä tulee meluisa karavaanari -pesue!